| Tutkimustietoa Informatumilta |
|
Mikä on valmennusinvestointiesi tuotto? Kymmenen toimintavuotemme aikana olemme saaneet tehdä yhteistyötä monissa innostavissa kehitysprojekteissa. Parhaat onnistumiset olemme kokeneet silloin, kun valmennusprosessille on asetettu selkeät tavoitteet, niin että valmennus on poikinut arjen tasolla hyödynnettäviä ideoita ja työkaluja. Jos valmennuksen antina on vain muutaman päivän kestävä innostus ja mukava yhdessäolo, ei valmennuksen hyödyistä voi juuri puhua. Valmennusta ja koulutusta ostavat yritykset ovat tulleet aiempaa tietoisemmiksi investointiensa vaikuttavuudesta. Vaikuttavuuden arvioinnissa on aina palattava askel taaksepäin ja katsottava tavoitteita; onko tavoitteet asetettu niin, että niiden toteutumista voidaan mitata? Valmennuksen tavoitteet tulee aina liittää oikein valittuihin strategisiin mittareihin ja mittaamisen pitää keskittyä todentamaan haluttua muutosta tasapuolisesti eri työrooleihin sopivilla menetelmillä. Mistä on hyvät mittarit tehty? Valmennuksen hyödyllisyyttä voidaan arvioida esimerkiksi osaamisen kehittymisenä yksilö- ja ryhmätasolla, käyttäytymisen muuttumisen kautta tai liiketoiminnallisten tavoitteiden, kuten myynnin kasvun kautta. Toiminnan muutoksen tulisi näkyä myös kovissa mittareissa. Määrällisten tavoitteiden asettaminen ja mittaaminen lienee usein yritysten johdolla hallussa, mutta miten valmennusten vaikuttavuutta mitataan käyttäytymisen tasolla? Esimerkiksi esimiehille voidaan luennoida työlainsäädännöstä ja esimiehen vastuista lukuisia tunteja, mutta silti luennon vaikutus todelliseen johtamistyöhön voi jäädä hataraksi. Siksi valmennettaessa on asetettava tavoitteet niin, että halutaan sellaista käyttäytymisen muutosta, joka vaikuttaa myös määrällisiin mittareihin suotuisasti. Tämän pitäisi olla itsestään selvää ja helppoa, mutta käytännössä se on erityisen haasteellista varsinkin organisaatioissa, joissa sekä esimiesten että henkilöstön itseohjautuvuuteen on ollut tapana luottaa ehkä liikaakin. Tekemisen ja käyttäytymisen muutoksia voidaan todentaa hyödyntämällä laadullisen tutkimuksen työkaluja, esimerkiksi käyttämällä arviointi- ja vaikuttavuuskyselyitä, pitämällä arviointitilaisuuksia, tekemällä asiakastyytyväisyystutkimuksia, palvelun laadun tutkimuksia, työyhteisötutkimusta ja johtamistilanteiden tutkimuksia sekä havainnoimalla työtilanteita. Olennaista on varmistaa, että tutkimus keskittyy mittaamaan asetettujen tavoitteiden toteutumista luotettavasti. Jotta vaikuttavuuden arviointi onnistuisi, on arviointia pohdittava jo valmennuskokonaisuuksien suunnitteluvaiheessa. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, että arviointimittarit ovat kyllin monipuoliset ja että mittauksessa yhdistetään joustavasti niin määrällistä kuin laadullistakin informaatiota – tästä on hyvät mittarit tehty. Mitä mieltä asiakkaat ovat Informatumista? Informatum Oy tutki keväällä 2010 sitä, miten tyytyväisiä asiakkaat ovat Informatumin kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Haastattelututkimuksen vastaajiksi valikoitui joukko yhteistyökumppaneita, joiden kanssa tehty yhteistyö kattaa kaikki Informatumin toiminnan osa-alueet. Vastaava tutkimus on tehty viimeksi kolme vuotta sitten. Tutkimus toteutettiin viime kerran tavoin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Tutkija Elina Simonen ja toimitusjohtaja Saara Kinnunen ovat tyytyväisiä tutkimuksen tuloksiin. -- Selvä ero aiempaan tutkimukseen on se, että nyt asiakkaat hakevat täsmävalmennusta tiettyyn tarpeeseen, ja yhteistyöltä haetaan selvää vaikuttavuutta. Tutkimuksen mukaan asiakkaat hakevat Informatumilta tukea esimerkiksi esimiesten johtamistaitojen syventämiseen ja henkilöstön asiakaspalvelutaitojen kehittämiseen. Valmennuksia ja niistä saatua hyötyä pidetään hyvinä, sillä ne ovat käytännönläheisiä ja konkreettisia. Eräs asiakas kuvailee valmennuksia seuraavasti: -- Valmennuksissa on avattu konkreettisesti toimintaa tekemisen tasolla. Se ei ole teoriajuttua vaan todella oikeasti sitä käytännön työtä valmentavaa asiaa. Informatum koetaankin konkreettisemmaksi ja ihmisläheisemmäksi kuin monet muut valmennusyritykset. Myös se, miten Informatum aistii asiakkaan tarpeet, nostetaan esiin useissa vastauksissa. Informatumissa tutkimus ja valmennus kulkevat käsi kädessä Onko valmennuksista sitten ollut mitään hyötyä? Elina Simonen kertoo, että vastaajien mukaan valmennus on muuttanut työntekijöiden asenteita ja ajattelutapoja, mikä on vaikuttanut myös työilmapiiriin ja tuloksiin. Lisäksi yhteistyö Informatumin kanssa on antanut esimiehille ja työntekijöille konkreettisia apuvälineitä. Yksi vastaaja toteaa seuraavasti: -- Olemme tehneet todella hienoja palvelukuvauksia Informatumin avustuksella, mistä on ollut meille paljon hyötyä. Informatumin kyky yhdistää tutkimus ja valmennus tehokkaaksi kokonaisuudeksi saa asiakkailta kiitosta. Tutkimusten vahvuutena pidetään tutkijoiden vankkaa kokemusta ja sitä, että Informatumilla on ollut heti ymmärrys siitä, mitkä ovat tutkimuksen tavoitteet ja miten tutkimusta olisi hyvä lähteä toteuttamaan. Tulosten raportointitavasta on saatu konkreettista hyötyä johtamiseen ja yhtenäisten toimintatapojen linjaamiseen. Yleisin vastaajien esiin nostama kehitystoive liittyy vielä nykyistä kiinteämpään yhteistyöhön ja pitkän aikajänteen yhteiseen suunnitteluun. -- Vastaamme mielellämme tähän toiveeseen Informatumissa, sanoo Saara Kinnunen. -- Tiivistämme asiantuntijatiimiemme työskentelyä asiakasyrityksissämme, jotta pystymme vielä paremmin avaamaan asiakkaidemme arjen haasteita ja tuomaan niihin riittävää vaikuttavuutta eri yhteistyömuodoin. Lisätietoja: toimitusjohtaja Saara Kinnunen, Informatum Oy, puh. 044 749 2061 valmentaja Jukka Sundberg, Informatum Oy, puh. 040 545 4818 |
